26.11.05

Juusto

Eilinen esitys meni mainiosti. Yleisöä ei paikalla ollut montaakaan. Toisaalta, jos tavoittelisin täysiä katsomoita, tekisin kai musikaalirooleja. Sen verran tyytyväinen olin esitykseeni että ajattelin pitää korvat auki tulevan talven ja kevään klubi-iltojen ja festareiden varalta: performanssi olisi nastaa heittää uudelleen.

Vieraat lähtivät jatkamaan baariin. Minä olen tänään skarppi vanhempi -vuorossa ja jäin kotiin surffailemaan. Vatsa on täynnä juustoa, juustoa ja juustoa. Ah! Tarvitseeko elämässä muuta kuin hyvin tehtyjä töitä ja juustoa?

Nyyttäriperiaatteella koottu juustopöytä notkui liitoksistaan kun jokainen paikalle saapunut toi tuomisia reiluja määriä. Juustojen valikoima ja volyymi oli älytön mutta hyvä. Olimme kaikki pyytäneet kauppiaalta "sitä vahvinta": kaikki miedot vaihtoehdot loistivat poissaolollaan. Muutama siemaus punaviiniä täydensivät nautinnon.

Loppuvuonna ei varmaan tarvitse syödä juustoa. Sanoinko jo juusto?

24.11.05

Vastuussa

Olen vienyt Galleria Majakkaan huomista esitystäni varten jo diaprojektorin, ilmankostuttimen ja kaksi kiloa pesuainetta. Mitäkö on luvassa? Se selviää huomenna klo 18:00. Performanssin nimi on Vastuussa. Vapaa pääsy.

23.11.05

Nopeat päivät

Käynnissä on Kallion kultuuriviikko Kallio Kipinöi-tapahtuman, KOE ry:n ja Valon voimien yhteistyönä. Minä edustan KOE ry:tä. Kiirettä on pitänyt. Otan lippuvarauksia vastaan hiekkalaatikolla ja vien ja haen avaimia lapsi kantoliinassa keikkueen. Mikäs tässä.

On hienoa olla jälleen kerran mukana tekemässä ilmaista kulttuuritapahtumaa. Minulle on tärkeää tuottaa kulttuuria, jossa lipunhinta ei nouse elämyksen kynnyskysmykseksi.

Tämänpäiväisestä paneelikeskustelusta on äkisti peruuttanut kaksi osanottajaa. Saa nähdä minkälaista keskustelua saamme aikaan. Tulkaa kuuntelemaan ja kommentoimaan puhetta julkisesta tilasta Harjun nuorisotalolle Aleksis Kiven katu ykköseen tänään kuudesta kahdeksaan!

Nykytaide on lapsiystävällistä. Kävimme taaperon kanssa maanantaina antamassa haastattelua Ylen Uudenmaan uutisiin ja katsomassa kun performanssista kuvattiin osia jutun kuvitukseksi. Tyyppi tsiigasi sylistäni performanssia herkeämättä parikymmentä minuuttia. Nykytaide-esitykset ovat täynnä valoa ja piipitystä, rytmistä puhetta, äännerykelmiä ja erilaisia toistuvia toimintoja. Taaperon mielestä nyktaide rulaa.

Yle uutisoi Nestlén kaamean kämmäyksen kirjoittamalla ensin äidinmaitotuotteista. Mitä helvettiä? Ei niissä purkeissa ämmää ole. Otsikko muutettiin muutama tunti myöhemmin mutta jutussa kirjoitettiin äidinmaidonvastikkeista.

Äidinmaidolle ei vaan ole olemassa vastaavaa tuotetta, vastiketta. Ei ole tuotetta jolla olisi samanlaisia immunologisia vaikutuksia tai vaikutusta äidin syöpäriskien pienenemiseen ja lapsen vastustuskyvyn lisääntymiseen. Kirjoitin asiasta illalla Ylelle ja tänä aamuna uutinen kertoo vihdoinkin äidinmaidonkorvikkeista. Toimittaja kertoi että "kielitoimisto tosin katsoo molempien ilmauksien tarkoittavan samaa asiaa". Otan asiasta selvää kun tämän viikkon kiireet hellittävät, asia ei minun näkemykseni mukaan missään nimessä ole sama.

21.11.05

Aarteenetsintää

Taapero on laittanut puhelimeni tuntemattomaan paikkaan. Puhelin on luonnollisesti suljettu joten en voi paikallistaa sitä soittamalla. Olen etsinyt puhelintani nyt kaksi tuntia.

Olen etsinyt videon sisältä, kaapelikelasta, runokirjojen takaa ja paperiroskiksesta. Olen tyhjentänyt eteisen kengät. Olen kaatanut palikat pois laatikostaan ja koonnut ne sinne takaisin. Olen käynyt läpi kaikki vaatekasat. Olen kysynyt taaperolta missä äidin puhelin on ja hän osoittaa aina samaa paikkaa. Olen tietenkin tutkinut paikan suurennuslasin kanssa jo kolmasti.

Tämä ei olekaan kuin se päivä jolloin minun pitää luovuttaa galleria Majakan avaimia kolmelle eri tyypille pitkin päivää ja tapaamisia on puolesta päivästä eteenpäin tunnin välein.

Ahdistaa.

18.11.05

Ohjuksia

Tänä iltana menen esittelemään ohjaustarjoustani harrastajateatterin jäsenistölle. Kyseessä on tarjoukseni ensi kesän esityksestä. Koskaan en ole ollut ihan vastaavassa tilanteessa: monikymmenpäisen jäsenistön edessä vastaamassa kysymyksin ja kertomassa näkemyksistäni.

Valehtelisin jos väittäisin ettei jännitä.

Kuulostaa ehkä omituiselta mutta suurin haasteeni on olla lyömättä haskoja tiskiin tässä vaiheessa. Epäonnistumisen pelko laittaa ihmisen tekemään joskus semmoista - luovuttamaan ennen kisan alkua. Häviö olisi muka helpompi kun sen olisi itse aiheuttanut. Ei ole! Olen tehnyt tuon yhden ohjausurakan kanssa ja asia kaivelee edelleen, viisi vuotta myöhemmin. Tällä kertaa minä katson tämän loppuun saakka.

17.11.05

You can call me mummo now

Menin sitten ja ostin kofeiinitonta kahvia.

Raskauden päättymisessä parasta oli (no joo, vauvan jälkeen) kahvihanojen aukeaminen. Pallomahana piti kituutella kahden kupin päiväkiintiöllä, nyt olen antanut mennä: aamusatsi on kolmesta neljään kippoa, sitten on päiväkahvit ja iltapäiväkahvit, joskus myös aamupäiväkahvit tai välipalakahvit. Alkuiltakahvit tuottivat vaikeuksia yöunille.

Reilun kaupan kofeiiniton on aivan törkeän hyvää. Nyt voi kahvia juoda ihan nukahtamiseen saakka.

16.11.05

Kirjoja rakastava ihminen

En koskaan kuvitellut piilottavani lastenkirjoja.

Raskausaikana haaveilin siitä miten yhdessä avaamme kirjojen mukana uusia maailmoja ja tulemme tutuksi muiden kulttuurien, aikojen ja planeettojen kanssa. No ei ihan vielä.

Taaperon lempikirjoja ovat Popi-kissan herkut ja Maisan vuosi. Semmoisia mukavia alle kymmenensivuisia pahviopuksia, paljon värejä, luukkuja, pyöriä ja erilaisia pintoja. Niiden läpilukuu ei parhaalla tahdollakaan saa kulumaan yli varttia. Päivittäin luemme ne siis kannesta kanteen kymmenestä kahteenkymmeneen kertaa.

Eilen yritin sivistää itseäni olkkarin patjalla Liehun romaanin viimeisillä sivuilla. Tyyppi paarusti luokseni Maisa tiukasti nyrkissä. "ii-ja!", hän pyysi. "Mene lukemaan Jussin kanssa, Jussi lukee sinulle", yritin. Vuosikas katsoi minua pistävästi, läimäytti Maisan rintani päälle ja ilmoitti ykskantaan "äiti. ii-ja.". Mikäs siinä sitten.

Tästä syystä Maisa saattaa joskus kadota. Äkisti ja vastaansanomattamasti. Ainakin kolmeksi päiväksi.

15.11.05

Julki-imetyksessä ei tissi vilku

Linssilude-imettäjä ja jälkikasvu poseeraavat tämän päivän Uutislehti Satasessa. Aiheena on tämä aina kuuma: julki-imetys.

Meidän haastattelumme oli typistynyt tyngäksi. Pois jäivät mm. kysymykseni siitä miksi tissit ovat ok kolmen metrin mainoksissa rintaliivejä mainostamassa mutta eivät luonnollisessa tarkoituksessaan? Pois jäi myös jostain mieleen tarttunut äidinmaidon ylistys: aina mukana, oikean lämpöistä, hygieenistä ja kauniissa pakkauksessa :)

Sanansa sanoivat myös Imetyksen tuki ry:n pj Anna Metsoila ja tapakouluttaja (?) Helena Valonen. Tämä tapakouluttaja sai minut näkemään punaista. Hän pitää imetystä yksityisasiana joka kuuluu perheen piiriin, ei julkiseen tilaan:
"Imettäminen ei ole ulkopuolisten nähtäväksi tarkoitettu tapahtuma. Onhan rakastelukin luonnollista, mutta ei sitäkään mennä ravintolaan tekemään, sekin kuuluu yksityisaluelle."
Mitä helvettiä? Rinnastuuko imetys seksiin koska molemmissa saattaa vilahtaa pala tissiä? Miten jos se imetyksen rinnastaisi vaikka syömiseen, kun siitä siinä on kysymys, ei seksuaalisuudesta. Zii-sus.

Meistä kahdesta (neljästä) haastateltavasta otettu kuva oli kyllä hauska. Imetimme molemmat ja kummallakin oli imetyspaita. Tissiä ei vilkkunut ei sitten yhtään.

14.11.05

Miten laihtua 7 ja ½ kiloa kolmessakymmenessä sekunnissa?

Aloita laihdutus pikkuhiljaa. Aseta tavoitteeksi hidas, pysyväisluonteinen painonpudostus.

Hanki digitaalinen vaaka. Anna vaaka taaperolle ja katso kuinka hän kääntelee sitä edes ja takas. Ja edes ja takas. Älä tee mitään johtopäätöksiä asiasta.

Käy vaa'alla kerrran viikossa ja harmittele kun paino ei putoa lainkaan. Ei lainkaan. Oleta aineenvaihduntasi sammuneen.

Jätä huomiotta ystävien ja sukulaisten huomiot kaventuneesta olemuksestasi. Kerro heille että vaaka näyttää koko ajan samaa lukemaa. Älä päättele mitään pienenevistä vaatekoista, ajattele vaatekokojen valehtelevan.

Mene punttisalille ja käy siellä olevassa vaa'assa. Painosi on pudonnut 7 ja ½ kiloa. Hiero silmiäsi. Varmista jokaiselta pukuhuoneessa olevalta erikseen näyttääkö tämä vaaka samaa kuin heidän kotivaakansa. Saa kaikilta myöntävä vastaus. Jatka päivää epäuskoisena.

12.11.05

Erityisruokavalio ravintolan malliin

Olen tuntiopettajana isossa lafkassa joka täytti tänä syksynä pyöreitä vuosia. Työntekijöille (myös meille osa-aikaisille!) järjestettiin eilen bileet illallisineen Scandic Continentalissa. Erityisruokavaliot pyydettiin ilmoittamaan etukäteen.

Tiedän että ruokavalioni ei ole mukavin mahdollinen (vehnätön, ohraton, rukiiton, munaton ja soijaton kala-kasvisruoka) mutta en silti odottanut ihan tätä.

Alkuruoka oli ok, graavilohta ja salaatinlehti. Pääruuaksi sain mikrotettua herne-maissi-paprikaa, päällä yrttisilppua ja kaksi siivua paistettua kesäkurpitsaa. Hernemaissipaprikaa ravintolassa! Zii-sus. Olen syönyt parempaa ruokaa kotonani tällä dietillä viimeisen vuoden ajan. Olisivat edes käyttäneet tuoreita kasviksia niin olisin vain kiittänyt kauniisti.

Jälkiruoka pelasti paljon: tuoretta ananasta, vesimelonia, hunajamelonia, mansikoita ja rypäleitä kermavaahdon kanssa. Ei tarvinnut ihan nälkäisenä poistua.

10.11.05

Yritys osallistua käsialameemiin valokuvalla kun skanneria en omista

5.11.05

Taide kuuluu kaikille


Sain vihdoin toteutettua projektin joka on ollut vireillä aika tasan vuoden verran. Julisteita taaperolle! On epäreilua että kaikki kotimme kaunistukseksi tarkoitetut kuvat ovat niin korkealla että ne nähdäkseen pitää olla paljon yli metrin mittainen.

Kuvat leikkelin rikkinäisistä lastenkirjoista, niistä joiden lukeminen ei enää vajavaisen sivumäärän takia onnaa. Näitä julisteita voi myös repiä ihan rauhassa alas jos siltä tuntuu, lisää löytyy helposti.


Tyyppi nauttii kuvista kovasti. Hän katselee niitä ja kertoo mitä kuvissa on. Nauravat ihmiset saavat hänet nauramaan. Zorron hevoset sanovat ha-haa-haa. Kissa sanoo nam-nam.


Miksi pitää olla puolitoistametrinen voidakseen sytyttää ja sammuttaa kodin valoja? Miksei ovenkahvoja laiteta myös metrin korkeuteen?

1.11.05

Kolmosuutisia

Commune Omaheimon kolmella jäsenellä menee hyvin. Communen lyhyin jäsen otti eilen kolme askelta ilman tukea. Kaksi pisintä jäsentä ovat olleet tänään kolme vuotta naimisissa. Ei hullumpi saldo päivälle.