30.4.05

Pullo ei aukea

Minut on haastettu kertomaan munkeistani. Perin juurin kummallista. Vosin kertoa asukaspuiston itsetehdystä viineristä joka oli viinerin irvikuva: taiteltu voitaikinalevy jossa keskellä käristynyt hillosilmä. Vaikkei hinta ollut kuin 40 senttiä olisi maksuupolitiikan pitänyt mennä toisinpäin: minulle olisi pitänyt antaa rahaa siitä että söin mokoman lätyn.

Lisää munkeista: niitä ei ole tehty vapuksi. Tein vain inkiväärisimaa mutta siinä on ongelma. Pullon avaaminen vie puolesta tunnista tuntiin, niin että aina kolmen minuutin välein on raotettava korkkia millimetri enemmän auki. Katso tarkemmin kuvasta:



Täällä on jo omena-sellerisalaatti maustumassa ja ruisnapit menevät kohta uuniin. Vieraat saapuvat ja päivä täyttyy lautapelien intohimoisesta pelaamisesta. Joka tapauksessa, kaikesta huolimatta, oikein hyvää vappua RaparperiBlogin lukijoille!

28.4.05

Spotit häikäisivät

Kotiuduin Kuukkeleista kymmenen aikaan. Vauva oli pärjännyt Jussinsa kanssa melkoisen hyvin,. Väsynyt hän oli tietysti ja melkein tissin näkeminen riitti nukuttamaan pienen.

Ajattelin etten ole tänään huonossa hapessa mutta tulin toisiin aatoksiin huomatessani rullaavani kauppaan aamuyhdeksältä pepsimaxin janoissani. Lisäksi huomasin puolimatkassa kauppaan unohtaneeni haisevat roskapussit rattaiden alle, äkkiä takaisin ja uusi yritys. Ehkä minä olen kuin olenkin vähän... krapulassa? Mutta olipa loistavaa ulkoilla! Veeran kanssa tuli puhuttua vähemmän kuin blogimiiteissä yleensä, mukavaa oli tavata ensimmäistä kertaa My Typo_n Leena ja Heidi. Erityiskiitos seurasta avecilleni.

Pääsinpäs itsekin lavalle. Kun ryhmäblogimme ei ollut uudeksi blogiksi edes ehdolla, en ehtinyt jännittää lainkaan, koko tunneskaala iski päälle siellä spottien loistaessa silmiin. Luulen että kuuntelin koko perustelupuheen leuka alhaalla. Aistin Blogoslovian tunnelmista Kalliobogin palkitsemisen aiheuttaneen kummastusta ja kyseenalaistustakin, hyvä niin. Itse olen palkinnosta iloinen ja otettu.

Äitiblogeja ei huomioitu ehdokasasetteluissa saati palkituissa ainuttakaan. Liekö niin että bloggaaminen on kuitenkin edelleen melkoisen citysinkkuista puuhaa eivätkä perheenäitien kokemukset elämästä lapsien kanssa jaksa liiemmin kiinnostaa muita kuin vertaisryhmää itseään? Ehkä koko käsite blogiäideistä on turha? Blogaavat äidit muodostavat heterogeenisen ryhmän, osa blogaa vain lapsistaan, osa maailmasta kaikkineen. En itsekään miellä esimerkiksi RaparperiBlogia äitiblogiksi enkä itseäni äitiblogaajaksi. Olen äiti ja olen blogaaja. Blogaava äiti?

27.4.05

BoxBicissä kuultua

Okei naiset! Eteenpäin! Nyt suora-suora ja koukku! Ja kyynärpää nenään! Sitten vastustajan päätä polveen yks-kaks! Ja vielä haara-perus-hyppy!

Nothing to wear

Ei pitäisi lukea blogeja liian lähellä gaalaa. Merkinnät pukeutumisongelmista saivat minutkin ongelmoimaan asiaa. Omistan yhden iltapuvun, sen hopeanharmaan unelman jossa minut lyötiin Ylioppilasteatterin ritariksi vuonna 1999. En mahdu siihen, se on karu totuus, en ole enää (vielä) niissä urheilijatyttömitoissa. Enkä kyllä usko että pystyisin enää luontevasti moisessa luomuksessa esiintymään, sen verran mukavuudenhaluiseksi olen näiden vuosien varrella kasvanut. Ehkä päädyn jonkinlaiseen kompromissiratkaisuun farkkuhameen ja toistaiseksi tuntemattoman yläosan muodossa. Sulautunen joukkoon kuitenkin. Kallion blogimiiteissä istuneena on vaikea kuvitella koko revohkan päätyvän paikalle ykkösissään. Tänäkään iltana.

26.4.05

Ne ainoat oikeat kengät


Saksalaisesta nettiputiikista ne löytyivät. Uuden maiharini, törkeän hyvännäköiset ja ihanat.

Äsken soi ovikello ja siellä oli entinen luokkakaverini joka jakaa tämän alueen postin. Hän oli ottanut paketin kierrokselle mukaan "koska tää tuli sulle". Kiitos Mikael.

Soijaton keksi

Vauva saa rintamaidon välityksellä oireita soijasta. Tämä kävi ilmi jo kuukausia sitten ja siitä asti olenkin ollut menestyksekkäästi soijattomalla ruualla. Soijarouheen, -jauhon ja -kastikkeen poistaminen ruokavaliosta ei ole temppu eikä mikään. Mutta sitä miten paljon soijaa käytetään elintarviketeollisuudessa, ei usko ennen kuin itse näkee. Soijaproteiinia tai vastaavaa on lisämausteena lähes kaikissa eineksissä: pihveissä, pussikeitoissa, pakastekeitoissa, ateriakastikkeissa... No onneksi en ole eineksistä koskaan niin pajon välittänytkään. Eiliseen saakka kirpaisevinta oli että vähintään soijalesitiiniä (E322) löytyi jokaisesta suomalaisesta suklaasta ja jokaisesta kaupan keksistä!

Soijattoman vegaanisuklaan bongasin Sörnäisten Punnitse ja Säästästä muutama viikko sitten. Loistavaa. Soijattomia keksejä vailla olin eiliseen saakka. Kauppareissullani lueskelin tuoteselosteita taas kerran, toiveikkaana... josko vihdoin? Oululainen valmistaa Wilhelmiina-keksejä jotka ovat sekä soijattomia että munattomia ja maidottomia. Ja tästä huolimatta myös hyviä. Pullia osaan leipoa kyllä itse mutta kaupan keksejä päiväkahvin kanssa ei voita mikään.

25.4.05

Ulkoilemaan



Kuluvan viikon huippuhetki tulee olemaan vuotuinen Käki-gallup (termicopyright Jussi). Viimeksi kävin ulkona Kallion blogimiitissä alkuvuodesta ja se oli ensimmäinen kertani ulkoilemassa vauvan syntymän jälkeen. Tällä viikolla siis vuorossa toinen sessio. Ja jotta kaikki olisi vieläkin loistavampaa, on Jussi lupaillut nukuttelevansa tytön niin ettei kotiinlähtöaikani olekaan viimekertaiseen malliin 21:00 vaan jopa 22:30! Keskiviikkona tavataan.

22.4.05

Tyttöbändin nimiehdotus Vol II

Minullakin on lyhyt tukka, vielä lyhyempi kuin Leenalla. Keksin taas loistavan nimiehdotuksen tyttö-punk-bändille:

Pitemmät kainalokarvat kuin tukka

Repikää siitä. Huumoria siis.

21.4.05

Ovista ja ikkunoista

Ansiosidonnainen mukavansuuruinen äitiyspäivärahani loppuu muutaman kuukauden päästä kuluttua ja jatkan lapsen hoitajana kotihoidontuen turvin. Se ei kuitenkaan ole suuren suuri, Helsinki-lisineenkin alle viisisata euroa kuussa - miinus verot. Olen etsiskellyt puolihuolimattomasti pieniä töitä joilla voisin parantaa ansiotasoamme syksyllä kotoa käsin ja olen nyt saanut vuorokauden sisään kaksi hyvää työtarjousta. Minä osaan ja ihmiset tietävät sen. Se lämmittää aina.

20.4.05

Kirjallinen meemi

Veera nakkasi meemillä, kiitos siitä. Toivoinkin minua nakattavan tällä nimenomaisella, kirjallisuus on sydämenasia. Nyt kun vauvan ihokin alkaa taas olla tavallisen vauvanpunainen entisen kravunpunaisen sijaan, aikaakin on.

1. Olet joutunut Fahreinheit 451:n maailmaan - mikä kirja haluaisit olla?
Tämä on paha. Ehkä voisin olla Kunderan Olemisen sietämätön keveys joka ei jätä rauhaan ikinä. Tämän opettelisin tärkeän asian puolesta ulkoa milloin tahansa.

2. Oletko koskaan ollut ihastunut fiktiiviseen hahmoon?
Kysy vain kuinka monta kertaa. Varhaisteini-iässä kaikkien kirjojen poikasankareihin. Teini-iässä Sonja O:hon. Nykyään ihastun harvemmin. Korkeintaan koen sielunsiskoisuutta havahtuvien naishahmojen kanssa. Viimeksi ihastuin ehkä muutama vuosi takaperin Pohjantähden Akseliin.

3. Mitä luet tällä hetkellä?
Työkirjoja pääasiassa. Olen ihastunut Elina Karjalaisen muistelmatrilogian viimeiseen osaan Koskesta suvantoon joka ei ole vielä sivupalkkiin ehtinyt. Karjalainen saa nauramaan ääneen kolmen sivun välein ja hymyilemään ja nyökyttelemään niillä muilla.

4. Mikä on viimeisin kirja jonka ostit?
Taisipa olla kirjakerhon alesta poimimani Michael Cunninghamin uusin: Samaa sukua.

5. Mikä on viimeisin lukemasi kirja?
Pirjo Hassisen Jouluvaimo. Tämä oli ensimmäinen Hassinen jonka luin ja oli ennakkoluulojeni vastaisesti erittäin hyvä lukukokemus.

6. Mitkä viisi kirjaa ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Mainittujen Linnan ja Kunderan lisäksi varmaan Atwoodin Orjattaresi ja Calvinon Jos talviyönä matkamies-kirjat. Viides paikka jää odottamaan tulevia luettavia.

7. Kenen haluaisit jatkavan meemiä ja miksi?
Voisin nakata meemillä Pörröä jonka lukemistoon olisi nastaa tutustua.

19.4.05

Piipaa-auto-ajelulla

Niin sitä taas omat murheet asettuvat mittasuhteisiin oikeiden asioiden rinnalla.

Vauva söi tänään ensimmäisen kerran kananmunaa. Se ei sopinut hänelle. Viidentoista minuutin kuluttua syömisestä lapsi muuttui puna-laikukkaaksi ja alkoi turvota. Ei siinä sitten muuta kuin piipaa-autolla Lastenklinikalle ja Ataraxia ja kortisonia naamaan. Turvotus laski nopeasti, vauva ei ollut hengenhädässä missään kohti.

Vaikka pelottikin, tunsin meidät onnekkaiksi. Viereisellä pedillä toisella puolella makasi vuosikas joka vinkui ja yski astmaansa kuin vanhus, toisella puolella kärsi kaatuneen puun alle jäänyt leikki-ikäinen. Me olimme ainoat jotka pääsimme samana iltana pois.

Tagline munatonta menoa pätee siis jo 2/3 perheeseen.

18.4.05

Papupihvit

Olen yhdistellyt erilaisista papupihviresepteistä oivallisen muunnoksen. Eikun jakoon.

Paremmat papupihvit

Pakasterasiallinen keitettyjä papuja (esimerkiksi kidney- tai vahapapuja)
1 sipuli
paljon valkosipulia
loraus oliiviöljyä
paljon mausteita (esimerkiksi garam masala, juustokumina, paprika, chili tai chilirouhe, currytahna...)
vähän suolaa
muutama ruokalusikallinen tomaattimurskaa
maissijauhoja

Sipuli pehmitetään pannulla öljyssä. Lisätään valkosipuli ja mausteet, käännellään. Sekoitetaan mukaan rikotut pavut ja tomaattimurska, sekoitetaan hyvin. Täydennetään maissijauhoilla sopivan paksuiseksi massaksi. Taikinan annetaan seistä hetki ja siitä paistetaan neljä pihviä. Lisukkeeksi riittää hyvin salaatti, halutessa myös riisi. Kastikkeina on testattu tahinia ja makeaa thai-chili-kastiketta, toimivat hyvin molemmat. Salsan voisin myös kuvitella sopivan kaveriksi. Nauttikaa.

Alakulon hormonaaliset syyt

Puolentoista vuoden tauon jälkeen on taas SE aika kuusta. Sepä se. Laitoin kuukautiskupin tilauksen vetämään, kaiken tämän kestovaipppailun jälkeen muovilärpäke omassa käytössä tuntuu vähintäänkin kummalliselta.

17.4.05

Hidastuu

Väsymys iski. Ohimenevää, toivon. Hommia on kertynyt salakavalasti paljon ja deadlinet häämöttävät jo. Tein simaa, istutin parvekekukkia. Keitin keiton, valmistin soseita, tiskasi viidesti. Luin huonosti, kirjoitin vielä huonommin. Surffailin keskustelupalstoilla. Aion paljon, tein vähemmän. Ajattelin:

Alkoholismi on tapa toimia. Aina ei tarvita viinaa, vastaavasti voi käyttäytyä juomattakin.

Onko painolastien seuraaminen seitsemänteen polveen estettävissä?

"En osaa lohduttaa, mutta osaan imettää." Onko se tarpeeksi?

Huomenna pirteämpänä uuteen viikkoon.

16.4.05

Mikä jottei

Activist Mama
You're an agitator! Your kids have grown up on the
front lines of rallies and pickets, and chances
are that you boycott at least one company for
its bad business practices. Your kids are
learning what matters to you and how they can
change what matters to them.


What kind of a freaky mother are you?
brought to you by Quizilla

[Via Ämmä]

13.4.05

Laiton lakko?

Vaikeuksia löytää blogattavaa? Lue Hesari!

"Helsingin kaupungin henkilöstökeskus antoi maanantaina eri yksiköiden esimiehille määräyksen kirjata muistiin, ketkä työntekijöistä osallistuivat samana iltapäivänä kaupungintalon edustalla ammattijärjestö KTV:n järjestämään mielenilmaukseen. Mielenilmauksessa työntekijät esittivät huolensa palvelukeskus Palmian asettamisesta kilpailutilanteeseen. Helsinki työnantajan piti mielenilmausta laittomana työtaisteluna."

Ei mene jakeluun. Vaikka AY-jargonia jonkin verran ymmärränkin ja tiedän mihin käsitys laillisesta ja laittomasta lakosta noin periaatteessa perustuu, en silti käsitä enkä purematta niele. Lakkohan on työntekijöiden mielenilmaus työnantajaansa vastaan. Ei sen kuulu aina miellyttää työnantajaa tai olla heidän mielensä mukainen tai heille sopivaan aikaan. Miten ihmeessä työntekijät voisivat sitä työnantajaltaan kyselläkään? Lakko on työntekijöiden viimeisiä keinoja protestoida. Jos AY-liike on jo näin liike-elämän talutusnuorassa ja hampaaton kuten on hyvin viime vuosina nähty, miksi sen päätöksiä pitäisi jäädä odottelemaan? Otetaan työ takaisin!

11.4.05

Kirjoittaminen ja joukkovoima

Kannattaa toimia ja avata suunsa oikeissa paikoissa. Minä tyydyin kommentoimaan Napero-blogia vain omassa blogissani mutta Pörrö pisti tuttuun tyylii tuulemaan ja hoiti sivuston uusiksi. Aplodit Pörrölle, Pörrö on paras!

Huomatkaa etusivun tuttipullovauvan vaihtuminen imetyskuvaan. Huomatkaa uudet lisäruokien aloitussuositukset (vähän tautologiaa havaittavissa mutta pääasia että ovat kunnossa). Aktivismi ei ole kuollut vaan elossa ja potkii.

10.4.05

Napero-blogi nostaa verenpainetta

Pirjo Sievänen on kirjoittanut Pirkan Napero-blogiin useita kirjoituksia. Tahtoisin kommentoida niitä kaikkia mutta tiiviyden ja selkeyden takia keskityn nyt vain yhteen.

Verenpaineeni on ollut viime aikoina liian alhainen mutta ei onneksi enää. Löysin nimittäin kirjoituksen "Alle vuoden ikäisen lapsen ruokavalio allergiaperheessä". Juttu sai minut ensin surulliseksi ja sitten vihaiseksi, sillä niin vastoin nykyisiä suosituksia ja olemassaolevaa tietoa - suorastaan harhaanojohtava - se oli.

Kirjoitus suosittelee aloittamaan allergisen lapsen lisäruuat jo kolmen-neljän kuukauden ikäisenä vaikka virallinen täysimetyssuositus on jo pitkään ollut kuusi kuukautta. Kun eri ruoka-aineiden listalla mainitaan aloitusiäksi 3-4 tai 5-6 kuukautta, on monella epävarmalla ensimmäisen lapsensa vanhemmalla varmasti vaikeuksia luottaa siihen että itse voisi antaa lisäruokia vasta "myöhäisimpänä mahdollisena ajankohtana". Irvokasta tämä on eritoten koska kuuden kuukauden iän tulisi olla STM:n suositusten mukaan se ensimmäinen ajankohta jolloin lisäruokia aletaan lapsella maistattaa. Napero-blogilla on varmasti paljon lukijoita eikä ole yhdentekevää mitä informaatiota siellä jaetaan.

Allergisen lapsen vanhempana ihmettelin myös miksen löytänyt jutusta mainintaa pitkään jatkuvan täysimetyksen monista hyvistä puolista allegiaperheessä. Mitä vanhempana lisäruuat aloitetaan, sitä valmiimpi lapsen ruuansulatusjärjestelmä on niitä vastaanottamaan. Imetyksen merkityksestä allergialapsen ruokavaliossa olisi voinut kertoa muutakin. Esimerkiksi miten rintamaidon sisältämät vasta-aineet edistävät lapsen immuunivasteen kehittymistä taudinaiheuttajia vastaan. Tai että äidinmaito muodostaa hyvän maitohappobakteerikannan lapsen suolistoon. Tai siitä miten rintamaito edistää myös muiden ruoka-aineiden sulamista elimistössä. [Lähde]

Näistä ei varmasti haluta kirjoittaa sillä Napero-blogi on kaupallinen blogi, informaatioksi peiteltyä mainosta virtuaalisessa. Imetyksen edistäminen ei tuota yhtään euroa kenellekään, kukaan ei saa siinä myytyä mitään. Onneksi.

Jos blogia voisi kommentoida ilman Plussakortin omistamista, tekisin sen. Nyt kun ei sivuille saa lähettää edes palautetta ilman tuota mahtavaa korttia, joudun ihmettelemään vain täällä omassa blogissani miksi kirjoituksessa annetaan tietoa joka on voimassa olevan STM:n täysimetyssuosituksen vastaista.

9.4.05

Meemi lompakkoon

Mustasta nahkalompakostani löytyy

- 20 euron seteli
- 13,65 euroa kolikoina
- 28 kuittia (ruokakaupoista ja apteekeista)
- kopio maistraatin sukunimenmuutospäätöksestä
- käytetty leffalippu
- Kallion vaatekorjausompelimon kuitti jota vastaan saan takkini
- 5 ratikkalippua
- kuntosalin jäsenkortti
- kuntosalin tuntiaikataulut
- TSH-kuva-aiheella koristettu Visa Electron
- ruokakaupan bonuskortti
- kuvallinen kelakortti
- vauvan kelakortti
- Helmet-kirjastokortti
- Helka-kirjastokortti
- Stockmannin kortti
- Master Card
- Ammattiliiton kortti
- Filmtownin kortti
- Lindex-clubin kortti
- Lindex-sukkabonuskortti
- Kampaamon asiakaskortti
- Picnic-leimakortti (vanhentunut)
- UFF:n kantasiakaskortti
- Body shopin jäsenkortti (vanhentunut)
- Wayne's coffee kanta-asiakaskortti
- Ikivireä-liikkeen kanta-asiakkaan etukortti
- 2 kopiokorttia yliopistoon
- 1 kopiokortti Stadiaan
- Mbarin internet account-kortti
- Yrjönkadun uimahallin 10 kerran kortti (7 käyttämättä)
- Kangaskauppiaan (?) ja Lundia-kauppiaan (?) käyntikortit
- Työnhakijan asiakaskortti
- Ylioppilasteatterin jäsenkortti
- neliapila
- matkavakuutuskortti (voimassa)
- YTV:n matkakortti
- puolison passikuva
- Kiasma-tarra
- SPR:n kiitos-tarra
[Via Veera]

6.4.05

Imetysräppiä

Yön ratoksi imetysräp. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Hyvää yötä!

4.4.05

Uusia formaatteja

Loistava uni viime yönä. Olin raskaana viikolla 15 ja ilmottauduin tosi-tv-ohjelmaan. Ohjelmassa oli ideana se, että piti kävellä alasti kameroiden edessä ja katsojat saivat lähettää palautetta minkälainen kroppa on. Upea formaatti, ihan aukotonta jatkoa näihin nykyisiin! Edessäni jonossa seisoi Sandra Bullock ja sitä katsellessani tajusin yhtäkkiä että olin raskaana ja ihan viiruinen raskausarvista ja painoin 25 kiloa enemmän kuin kukaan muu siellä. Ryntäsin kauppakeskukseen etsimään munkkikaapua jolla verhota makkarani mutta sitä ei löytynyt.

3.4.05

Rouva työelämässä

Hesari - aina löytyy blogattavaa.

No huh huh. Sunnuntaisivujen Sanojen takana-palstalla toimittaja Unto Hämäläinen pohtii onko ministerillä oikeutta mennä naimisiin toimittajille tuntemattoman miehen kanssa. (Mies)toimittaja huipentaa spekulaatioonsa siihen miten hän olisi kirjoittanut toisenlaisen kolumnin jos olisi tiennyt ministerin avioliittosuunnitelmista.

Nyt on otettava huomioon sekin vaihtoehto, että hän ei halua jatkaa politiikan raskaimmissa tehtävissä, kuten ministernä ja puoluejohtajana, vaan haluaa keskittyä perhe-elämään.


Siis ihan totta. Mistä asti miespoliitikko on menettänyt ammatillista uskottavuuttaan avioituessaan? Ei miespoliitikko menetäkään, niinpä. Miksi naimisissa oleva poliitikkonainen sitten suoraan siirtyisi rouvasäätyyn jolla ei enää ole tekemistä ammatillisten ambitioiden kanssa? Vai vihjataanko tässä siihen että rouva ministeri saattaisi haluta perustaa perheen, tulla myös äidiksi? Mitä sekään muuttaisi? Eikö äiti voi tehdä uskottavasti töitä?

En ollut muistanutkaan miten sovinistisia arvoja toimittajilla edelleen on. Kiitos muistutuksesta, Unto.

2.4.05

Maaliskuun lukusaldo

Maaliskuussa tuli luettua hyvää proosaa koko alkuvuoden edestä:

  • Linn Ullmann: Kun olen luonasi
  • Tuula-Liina Varis: Vaimoni
  • Elsa Saisio: Katseen alaiset
  • Pirkko Saisio: Punainen erokirja
  • Amy Tan: Ilon ja onnen tarinat
  • Elina Karjalainen: Isän tyttö


Mikä siinä on? Joskus tein tätä tietoisesti mutta en enää vuosiin. Luen melkein ainoastaan naiskirjailijoiden teoksia. Tänä vuonna on tullut luettua viisi mieskirjaa ja kaikki samalta mieskirjailijalta - tuo Kingin surkuhupaisa ja megalomaaninen Musta Torni-saaga. No nyt osui yöpöydälle sentään kulttuuriministeriä mutta on tämä silti kummallista. Huomaan että blogilistaanikaan ei ole eksynyt kuin muutama uros.

Jotenkin nuorten miesten uho ei nappaa eikä kypsien ukkojen muistelot innosta. Nuorten vihaisten naisten toilailuista sen sijaan jaksan jostain syystä lukea edelleen ja naiskielinen viipyilevärytminen sanasto on minulle tuttu. Se on minun äidinkieltäni.