26.12.04

Minäkin sain lahjoja!

Sain huipusti kivoja lahjoja. Osan olin hankkinut itse, osan olimme yhdessä sopineet ja osa oli ihan yllätyksiä. Kaikki olivat mahtavia. Sain siis:

- Didymoksen Olaf-kuosisen superpitkän superhienon kantoliinan
- Vinon pinon kirjoja
- Rannekellon (eka kahteentoista vuoteen!)
- Kaksi kirjaa Far sideja
- Kaksi kirjaa Calvin ja Hobbeseja
- Puujakkaran
- Valtavan punaisen lattiatyynyn
- Ison huivin
- Zen-comics -sarjakuvan
- Metrisiä tähtisädetikkuja
- Viivi ja Wagner-seinäkalenterin sekä
- Paidan jossa painatus:


Vaikka hyvä, myös aika ostoskrapulainen olo. Mietittiin jo Juspan kanssa, pitäisikö sopia että ensi jouluna saisi antaa vain käytettyinä ostettuja tai itse tehtyjä lahjoja? Siis että vaikka tavara tekeekin onnelliseksi, pitäisikö yrittää kuluttaa vähän paremmin? Ja hyvähän tämmöistä on tapanina miettiä, noinkohan vaan jaksaa pohdintaa pitää yllä ensi jouluun...

25.12.04

Titeengamippaakääj

Skitso-Janne julkaisi kuvan jääkaappirunoudestaan. Meillekin toi pukki jääkaappimagneetteja, mutta runon sijaan ne muodostivat yön aikana omin päin outoja kuvioita...


23.12.04

Ja me toivotamn'

Koti on siivottu, Jursio ahkeroi ja hoiti homman mattojen tamppausta myöten. Lahjat on vaihdettu ystävien kanssa, sukulaiset velvoitteen mukaisesti vierailtu ja nyt viimein kännykät suljettu. Joulu voi tulla.

Piparkakkutalokin kohosi viimein aatonattona. Riittäköön jos kerron että talo seisoo saarella ja sitä hallinnoi rautaisella kädellä pihamaalla patsasteleva Kössi-kenguru. Kössi on ajanut kaikki kamelit (8 kpl) viereiseen saareen josta ne eivät kaksiulotteisna löydä kolmiulotteisen kaarevaa siltaa pitkin taloon takaisin. Eli törkeän hieno.

Huominen menu pitää sisällään kahden sortin sienisalaattia, graavilohta ja valkosipuliöljyssä paistettua leipää; vihersalaattia, sevillan porkkanoita, pariisin perunoita ja punajuuri-vuohenjuustopihvejä, lopuksi halvaa.

Alla olevan kortin myötä RaparperiBlog ja oma heimo toivottaa kaikille lukijoilleen onnellista joulunaikaa:


20.12.04

Tehtävää pyhäpäivien ratoksi

Raisa-lusikkateline 2,90e

Raisa-lusikkateline olisi kaunis teline erilaisten lusikoiden säilytykseen. Huomaa sydänkuviointi.

Teline: Massiivimänty
Pohja: Teräs
Suunnittelija: Ikea of Sweden

Pituus: 15 cm
Leveys: 20 cm
Korkeus: 24 cm

Minkälainen Ikea-esine kantaisi sinun nimeäsi?

19.12.04

UHS - vihulaisen keksintö

Argh. UHS. Kolme kirjainta jotka pilaavat peli-iloni. Universal Hint System. Joku voisi väittää minun pilaavan iloni ihan itse mutta olen eri mieltä.

Se alkaa ihan oikeasta, aidosta jumitilanteesta. En tiedä mitä tehdä. Kate Walker tai Heather tai April Ryan (onpas minulla paljon naissankareita, mahtavaa!) pyörii ruudussa kuin pieru molskihousuissa enkä minä pääse pelissä eteenpäin. Katson UHS-vihjeen. Ai, sen puun takana olikin yksi oksa jota saattoi klikata! Huh, onneksi sain vinkin, nyt taas peli sujuu!

Kunnes koittaa seuraava hankalampi tilanne. Pohdin ratkaisua ehkä seitsemän minuuttia. Sitten kyllästyttää: olen minä jo kaikki paikat tsekannut, katsotaan nyt sitten uuhooässästä. Saan vihjeen, se on helppo. Lapsellisen helppo. Minun olisi pitänyt keksiä se itse. Jatkan pelaamista hapan maku suussani.

Joka kerta jaksan pohtia ratkaisua itsekseni vähemmän ja vähemmän aikaa, vihje vihjeeltä pelaaamisen into hiipuu. Jälleen: jotain struktuuria näihin pelihommiin, prkle!

18.12.04

Santeri Tuori

Kävimme vauvan kanssa Sanomatalon galleria Anhavassa Santeri Tuorin valokuvanäyttelyssä. Kiinnostuin siitä Hesarin jutun perusteella, idea kuulosti niin mielenkiintoiselta että tämä oli nähtävä. Tuori on yhdistänyt valokuvaan liikkuvaa kuvaa, luoden jotakin näiden kahden median välimaastosta. Näyttely oli upea. En muista koska viimeksi olisin liikuttunut tai säikähtänyt taidenäyttelyssä näin. Liikkuva kuva "ehdottaa kuvattavalle uusia identiteettejä". Näin juuri, identiteetit liikkeelle ja nimet kiertoon! Näyttely on auki vielä tänään ja huomenna, ehdottomasti kokemisen arvoinen. Alla Mörkö.



17.12.04

Teknistä elämää

Uusi näyttö saapui. Se on upea. 17 tuumaa ja litteyttä, kirkkautta ja nopeutta. Kuten aina konetta vaihtaessa sitä miettii "miten me jaksettiinkaan sillä vanhalla rakkineella pelata?". Nyt ei puutu kuin langaton näppis ja hiiri niin pöytä olisi sen näköinen kuin tässä tehtäisiin kummempiakin töitä kuin näytelmätekstejä ja blogimerkintöjä.

Viherpiipertäjällä on vähän huono omatunto: nyt kun kone ja ruutu ovat niin hienoja, ne tuppaavat jäämään päälle koko päiväksi - jos minä vielä sen ja sen tarkistaisin. Viereisessä hyllyssä ruksuttaa auki pleikkari ja telkkari, Silent Hill 3 paussilla vauvan seuraavia päiväunia odottamassa. Pitää saada tähän tekniikan kanssa pelleilemiseen vähän struktuuria.


16.12.04

Nuorena musiikkimaku väännettävä

Vauvan (ikää kolme ja puoli kuukautta) lempileikki on nimeltään Rammstein. Siinä vauva seisoo äidin mahan päällä kun äiti laulaa Rammsteinia. Etenkin Amerika-viisun kertosäkeen ameeerikaa saa äidin mahan nousemaan ja laskemaan ja tämäkös on nastaa. Eipä ole äidilläkään valittamista.

15.12.04

Hyvinvointivaltion nurjia puolia

Aamun Hesari julkaisi mielipidepalstalla Reko Lundanin oivan kirjoituksen. Jos kerran varallisuusveron voi poistaa koska se oli muinaisjäänne jonka tuotto oli minimaalinen, eikö hyvänen aika jo työmarkkinatuen tarveharkinnaisuudusta voi luopua samalla tavalla. Se, että jo puolison 1850 euron kuukausitulot (Lundanin mukaan) pudottavat työttömän puolison tuet nolliin, on älytöntä. Aikuinen ihminen ei saa joutua pyytämään viikkorahoja puolisoltaan.

Toivottavasti en itse koskaan joudu moiseen kurimukseen vaan liiton ansiosidonnaiset päivät piisaavat ja töitä löytyy ennen niiden loppumista.

14.12.04

Schizo-fani

Kun homma oli kerran tehty tämmöiselle dreamwaeveritumpelollekin näin helpoksi niin Janne, olen fanisi ihan banneria myöten!

Angeleita Ameriikassa

Lopetimme telkkarin katsomisen kesällä 2002. Nyt toosa toimittaa enää pleikkarin monitorin virkaa ja onkin siinä oikein hyvä. Telkkarittomuuttamme en enää oikein edes muista kuin tuttujen kysellessä kommenttia sarjakäänteisiin. Tänään tuntuu kuitenkin erilaiselta. Pitkään aikaan en ole kaivannut telkkaria kuten tänään, nelosen uuden sarjan käynnistyessä. Sekä Pacino että Streep kuuluvat suosikkinäyttelijöihini, ja teksti on hieno. Aikanaan näin sen Kansallisteatterin kuusituntisena tulkintana ja pidin silti. Ehkä tämä julkaistaan dvd-laatikkona ensi jouluksi? Sitä odotellessa voi ihastella kuvia.



13.12.04

Kilteistä ja tuhmista vauvoista

Minä en jaksa kuulla kuulla kuinka onnekkaita olemme. En jaksa enää yhtäkään päivittelyä siitä miten hyvä tuuri meillä on käynyt kun olemme saaneet näin rauhallisen ja kiltin vauvan. Ensimmäinen asia: rauhallinen ja tyytyväinen vauva ei ole kiltti yhtään enempää kuin koliikissaan karjuva vauva on tuhma. Vauva on vauva on vauva. Piste.

Tyttö on esikoisemme joten kamalan laajaa kokemusta seuraavien väitteiden esittämiseen ei ole, esitän ne silti. Toinen asia: uskon siihen, että tyttömme on näin rauhallinen ja tyytyväinen kuin on, koska olemme vanhempina tehneet tiettyjä valintoja. Ja ei, en väitä että koliikkilapsen vanhemmat olisivat aiheuttaneet koliikin vauvallensa. Olen kuitenkin varma että kun vauva saa nukkua vanhempiensa vieressä, syödä aina kun nälättää, tehdä tarpeensa vaipan sijasta pottaan ja katsella maailmaa kantoliinassa keikkuen keskellä kaikkea olematta keskipiste, on vauvan perustarpeista aika moni aika tyydyttävästi täytetty.

Emme ole supervanhempia eikä lapsestamme tule supervauvaa. Uusi perhe-elämämme on vain mukavan rauhallista, runsasunista ja onnellista. Siinä on enemmän kuin tarpeeksi.

Blogoslovia elää

Raparperiblog otti ilolla vastaan uutiset Blogoslovian viimeisimmistä tapahtumista, Hernekeppi-lehden blogiversiosta ja kahden hyvän blogin uusista osoitteista. Odotan jatkoa innolla.

Oma viikonloppu on kulunut sateenkaaritunnelmissa. Aurinkoisina olemme järkänneet kämppää uuteen uskoon hiki päässä ja meillä alkaa olla jo yksi maailman hienoimmista olohuoneista (valokuvia myöhemmin). Veronpalautukset päätimme törsätä kantoliinan lisäksi tft-näyttöön. Aijai. Niin, se sade: lapsuudenkodin jälkeenjääneitä tunnelmia selvitellessä pää on ollut ajoittain poksahtaa. Vasta nyt iltaa kohti alkaa vähän kirkastua. Ihanaa elää jo omassa perheessä.

11.12.04

Vierailleni jotka ei tule koskaan...

Samperi. Tällä viikolla olen kahdesti siivonnut ja leiponut vieraille jotka eivät ole sitten päässeetkään paikalle. Ihan oikeista syistä, ymmärränhän minä. Ymmärrän ja samaan aikaan potuttaa. Paitsi että odotus jota ei palkita, on turhauttavaa, on myös ärsyttävää kun rasvaiset vierasvaraherkut jäävät pyörimään nurkkiin. Kukas ne kaikki sitten syö? No Raisio ite.

9.12.04

Kumihanskoja ja rasvaa

Vauvan kanssa pääsen pesemään käsiäni pesemästä päästyänikin. En voi pestä pyllyä ja tarjota rintaa saippuoimatta välissä, sehän on selvä. Kädet ovat kuitenkin aika tyrmistyneet kohtelusta, ja ärtyneet syksyn mittaan koko ajan pahemmin. Kun veden kanssa kosketuksiin joutuminen alkoi kirvellä jo ääntelyä aihettavasti, varasin ajan terveyskeskukseen. Lääkäri käski minun alkaa käyttää kumihanskoja vauvaa hoitaessani.

"Siis kumihanskoja kun hoidan lastani?"
"Niin, pyllyä pestessä, sun kädet ei sitten kuivu."

Jaa. En kuitenkaan lämmennyt idealle. Yritin kestellä perusvoiteen turvin.

Viimein päätimme tehdä investoinnin: varasin ajan yksityislääkäriaseman ihotautispesialistille. Tänään kävin siellä ja jumalauta että tuntui epäreilulta. Ei jälkeäkään Kallion "huonekorkeus 2 metriä" terveysaseman ikuisesta ruuhkasta, jonoista, nuhjusta. Kaikki kiilsi uutuuttaan, jonoja ei ollut, kiireetön lääkäri osasi asiansa ja istui kanssani hyvät 20 minuuttia. Vain koska meidän perheellä sattui nyt olemaan varaa käyttää 37 euroa moiseen hupiin pääsin ihan toiseen maailmaan. Sain toistella joka luukulla: ei, työpaikkani ei maksa tätä, ei, minulla ei ole yksityistä sairasvakuutusta. Maksan tämän ihan itse.

Tahdon lisää rahaa julkisen sektorin terveydenhoitoon! Hyvä hoito kaikkien ulottuville!

7.12.04

Kuinkas muuten

LOVERS
LOVERS
"the synthesizer of dualities, polarities,
and opposites"

You have extraordinary gifts working with people of
all ages. You can access your deep
understanding, application, and synthetical
abilities dealing with the concept of paradox,
polarity, and opposition. Relationships are an
important focal point for personal growth and
development-- you need to feel things changing
in a relationship. You have the ability to do
multi-level thinking. You have great insite
and perception of what is going on with people.


which major arcana of the thoth tarot deck are you? short, with pictures and detailed results
brought to you by Quizilla

Via aikamoni

Piparkakkutalojen mahdollisuudet

Sattuneesta syystä olen nykyisin usein kotosalla. Aikaa on, se on hyvää ja pitkää. Rauhallisten kotipäivien uusin innovaatio on piparkakutalo. En ole koskaan elämässäni tehnyt piparkakkutaloa, nyt on sen aika.

Viime jouluksi ostimme piparkakkumuotin. Mitään sikoja, ukkoja tai kuusia emme tietenkään voineet anarkismipäissämme hankkia vaan venkoiltava oli tässäkin: yksi kameli.

Talon osat on nyt poltettu (ei kuten Tapola-Nykästen saunaa sentään) ja edessä on niiden kokoaminen. Meille tulee talo, joka on ihan perinteinen. Siitä tulee sitten kai jonkinlainen kamelifarmi, muita hahmoja kun ei vielä ole. Neljä seinää, harjakatto. Tikapuut katolle. Savupiippu josta tulee jotain hattaraa. Katolla kameli. Kaarisilta vie toiselle piparkakkusaarelle jossa pitäisi sitten olla jotain spesiaalia. En ole vielä päättänyt mitä se on. Kameli ei varmaan olisi enää tässä vaiheesa mikään yllätys.

Ensi jouluksi kaavailemme piparkakkuista Rautapihaa tai Mordorin portteja. Minas Tirith olisi varmaan vielä vähän liian isotöinen?



1.12.04

Tämä leiska

on muuten ihan paska.

Minun pitää opetella se Dreamwaeveri viimeistään huomenna ja tehdä tälle ulkoasulle jotain. Tai lahjoa, uhkailla ja kiristää parempi puoliskoni apuun. Hyvää joulukuun alkua kaikille.

29.11.04

Vanhemmuuskeloja

Keskustelua sängyllä:
"Tuleekohan tämä lapsi koskaan ymmärtämään miten paljon sitä on rakastettu?"
"Ei varmaan. Tai tulee. Jos se saa joskus omia lapsia."

28.11.04

Porvarijuusto

Mistä tietää että on liikaa rahaa ja aivan liian korkea elintaso? No viimeistään siitä kun jääkaappiin kertyy juustonpaloja joita olemme alkaneet nimittää porvarijuustoiksi. Ne ovat edellisen juuston viimeisiä paloja joita ei jakseta höylätä loppuun ennen kuin jo ostamme uuden juuston. Ne käpristyvät kunnes unohtuvat. Entisinä köyhinä vuosina moinen ei olisi tullut kuuloonkaan. Ehkä pääsemme taas todellisuuteen kun putoan ensi kesänä nykyiseltä mukavalta ansiosidonnaiselta äitiysrahalta kammottavalle muutaman satasen verolliselle kotihoidontuelle.


Tätä ei siis pidä ottaa puheenvuorona ansiosidonnaisuuden puolesta vaan minimiäitiysrahoja ja naurettavan kokoisia kodinhoidontukia vastaan!