Aarteenetsintää
Taapero on laittanut puhelimeni tuntemattomaan paikkaan. Puhelin on luonnollisesti suljettu joten en voi paikallistaa sitä soittamalla. Olen etsinyt puhelintani nyt kaksi tuntia.
Olen etsinyt videon sisältä, kaapelikelasta, runokirjojen takaa ja paperiroskiksesta. Olen tyhjentänyt eteisen kengät. Olen kaatanut palikat pois laatikostaan ja koonnut ne sinne takaisin. Olen käynyt läpi kaikki vaatekasat. Olen kysynyt taaperolta missä äidin puhelin on ja hän osoittaa aina samaa paikkaa. Olen tietenkin tutkinut paikan suurennuslasin kanssa jo kolmasti.
Tämä ei olekaan kuin se päivä jolloin minun pitää luovuttaa galleria Majakan avaimia kolmelle eri tyypille pitkin päivää ja tapaamisia on puolesta päivästä eteenpäin tunnin välein.
Ahdistaa.
/ Raisa klo 11:32
|
1 Comments:
Meillä on ollut tietokoneen kaukosäädin kateissa kuukausitolkulla. Jep, meillä on tietokoneessa kaukosäädin ja se on erittäin tarpeellinenkin. Telkkaria on jotensakin hankalaa säätää näppäimistöstä. Tai ei se _meille_ kovin hankalaa ole, mutta yritin tässä taannoin neuvoa talonvahtina olevaa äitiäni telkkarin käytössä ja se osottautui kyllä ylivoimaiseksi vaikka tein jopa kirjalliset ohjeet. :-D
Niih. Kaverilla löytyi television kaukosäädin kuukausien etsinnän jälkeen lasten lelulaatikosta.
Minä en kyllä syytä lapsia vaan miestä. Se se on jemmannut sen kameran siirtojohdonkin jonnekkin. Tai oikeastaan ne molemmat siirtojohdot...sen oman ja sen mikä lainattiin ystäviltä kun oma hukkui...
Eksyin sivuraiteelle. Tarkoitus oli sympatiseerata. :)
- Outi
Post a Comment
<< Home