Juusto

Eilinen esitys meni mainiosti. Yleisöä ei paikalla ollut montaakaan. Toisaalta, jos tavoittelisin täysiä katsomoita, tekisin kai musikaalirooleja. Sen verran tyytyväinen olin esitykseeni että ajattelin pitää korvat auki tulevan talven ja kevään klubi-iltojen ja festareiden varalta: performanssi olisi nastaa heittää uudelleen.

Vieraat lähtivät jatkamaan baariin. Minä olen tänään skarppi vanhempi -vuorossa ja jäin kotiin surffailemaan. Vatsa on täynnä juustoa, juustoa ja juustoa. Ah! Tarvitseeko elämässä muuta kuin hyvin tehtyjä töitä ja juustoa?

Nyyttäriperiaatteella koottu juustopöytä notkui liitoksistaan kun jokainen paikalle saapunut toi tuomisia reiluja määriä. Juustojen valikoima ja volyymi oli älytön mutta hyvä. Olimme kaikki pyytäneet kauppiaalta "sitä vahvinta": kaikki miedot vaihtoehdot loistivat poissaolollaan. Muutama siemaus punaviiniä täydensivät nautinnon.

Loppuvuonna ei varmaan tarvitse syödä juustoa. Sanoinko jo juusto?