Piilonatsi innostuu

On aina virkistävää löytää opinnoista draama-asioita, jotain tuttuja polunpalasia tällä kartalla jossa on vielä pelottavan paljon valkoista. Olen vääntänyt illan pelianalysiesseetä ja olen aivan innoissani lähdematskusta. Aristoteles toimii täälläkin! Ihmiset, hahmot ja henkilöt, kaikki määrittyvät toimintansa kautta.

Kuuntelen puhki Laibachin Volk:ia, törkeän hyvä levy. Ostaessani sitä keikan jälkeen Tunnelin Levystä jouduin ihmeelliseen keskusteluun. Myyjä oli näreissään kun ostin "tällaista uusnatsimusiikkia." Minä: "Sehän on ironiaa." Myyjä: "Ei ole." Aha? Tuhoontuomittu keskustelu, miten ironian voi todistaa olevaksi tai olemassaolemattomaksi? Minä en ainakaan osannut. Niinpä minä vanha kommari poistuin liikkeestä natsileima otsassani, 20 euroa köyhempänä ja mielettömän hyvän levyn kanssa. Tavastian keikalla keksin mikä minusta tulee isona jossei Konamin uutta käsikirjoittajaa: alan tehdä Laibachille videoita! Keikka oli läpianimoitu, kaksi videotykkiä sylkivät loistavaa kamaa jokaiseen biisiin, ah.

Huomenna tämä kermitti pääsee spesialistille, YTHS tuntuu toimivan. Aion pyytää hoidoksi kaikkea, mitä vain ja jokaista mahdollista. Menee hermo. En ole mikään poolopaitaihminen.