Viikon saldo

Omaisuus on ositettu. Roudasin kaikki mahdolliset viimeiset kamat ja nyssäkät ja pussukat himaani. Näyttää siltä kuin tänne olisi muutettu, pienen muuttokuormallisen verran kamaa minulta jäi. Kiltti lähtijä. Helmikuussa pääsen toivon mukaan Valtterin kirparille hankkiutumaan näistä eroon ja tienaamaan lisärahaa. Opintojen vieroksuminen näyttää laantumisen merkkejä: olen saanut jo jotain aikaankin. Mitäs viikkoon on kuulunut?

Viikon saavutus:
Kolme esseetä luettuna, ja litterointiurakka kunnolla aloitettuna.

Viikon keskustelu:
Tavastialla.

Viikon rohkea teko:
Lähtö kurssilta joka ei sopinut minulle: koko kevään lukujärjestyksen uusiminen.

Viikon huono uutinen:
Sitkeä köhä ja niiskutus ovat seurausta märkivästä poskiontelontulehduksesta. Yritän sinnitellä alkuviikkoon ilman antibiootteja, sitten on kai pakko nöyrtyä jos tämä ei itsekseen helpota.

Viikon oivallus:
Käsikirjoittamalla interaktiivisen narraation kertojalle tietynlainen asenne tai tarkkaavaisuustila voidaan käytetyn ohjelman heikkouksia lieventää sisällöllisin keinoin: kiitos Leena!

Viikon moka:
Kirjoitin esittelyn itsestäni G&S-työpajoihin noin kahdessa minuutissa enkä tajunnut että se lähetetään kaikille osallistujille. (Vanha Vahtikoirakaveri osallistuu myös, mukavaa.)

Viikon painonpudotus:
2,2 kiloa.

Viikon pettymys:
Raha-asioiden totaalinen rapakunto.

Viikon paras kirja:
Brenda Laurel: Computers as Theatre.

Viikon paras ruoka:
Aurajuuston ja kerman kanssa haudutetut kesäkurpitsa- ja kurkkusuikaleet.