Iso, pieni ihminen oppii uutta

Yksi ystäväni kysyi hiljan "eikö ne neuvolassa muka neuvo sitten mitään sun mielestä oikein?". No, olen varmaan ollut yhdestä tai kahdesta asiasta samaa mieltä mutta suurimmasta osasta en. Tuntoni vahvistui saatuani tänään neuvolasta MLL:n ikäkausiesitteen 1-3 -vuotiaiden vanhemmille. Se on nimeltään Iso, pieni ihminen oppii uutta. Vihkosessa kirjoitetaan:

Nukkumaanmeno ei ole neuvotteluasia. Lapsi ei voi itse päättää nukkumaanmenoajastaan eikä hänelle tule sitä myöskään tarjota puheessa.

Häh? Ai lapsi ei pysty itse tietämään olevansa väsynyt? Ymmärrän kyllä satunnaisen yliväsymyksen jossa vanhemman pitää assistoida jälkikasvuaan vähän voimallisemmin mutta perusperiaatteeni on se että vanhempi voi avustaa lasta kohti sänkyä mutta lapsella on oikeus myös kieltäytyä siitä jos ei ole väsynyt.

Lapsi tarvitsee oman, turvallisen sängyn ja sille rauhallisen paikan.

Ai tarvitsee vai? Ei vaan meidän lapsi.

Yli yksivuotias voi jo nukkua eri huoneessa kuin vanhempansa. Jos lapsi aristelee pimeää, huoneeseen voi hankkia himmeän valaistuksen. Oven voi jättää raolleen: lapselle on tärkeätä tietää, että aikuinen on lähellä.

Tuota noin. Miten tämän nyt sanoisin. Jos lapsi aristelee pimeää eikä tahdo nukkua yksin saattaisiko olla hyvä ratkaisu ettei hän sitten nuku pimeässä eikä yksin? Mitä jos lapsi tulisi vaikka vanhempien kanssa nukkumaan? Ahaa, siitä kirjoitetaankin muutamaa riviä alempana:

Lapselle satunnainen, koko yön nukkuminen vanhempien välissä, on juhlaa.

Jaa juhlaa? Miksei tätä herkkua voisi sitten tarjoilla joka yö? Onkohan MLL huolissaan avioerotilastoista ja vanhempien väljähtäneestä avioelämästä taapero keskellä sänkyä? No, MLL:lle tiedoksi ettei sänky ole ainoa paikka eikä yö ainoa aika. Mielikuvituksen käyttö on sallittua.

Seuraava luku käsittelee kuivaksi oppimista. Lopetan tältä erää ennen kuin räjähdän.