Milloin aurinko nousee?

Jos vauvani osaisi puhua se varmaan kysyisi sitä minulta. Enkä osaisi vastata. Päivät seuraavat toisiaan harmaina jonoina joihin iltaisin sytytetyt kynttilät tuovat vain hetkellistä helpotusta. Ruumis huutaa valkoisia vehnäjauhoja ja sokeria itseään turvottamaan vaikka järki sanoo etteivät nekään auta. Haaveilen sukaalevyistä ja surffailen tovista toiseen. Tämä pimeys on jotain käsittämättömän kamalaa.

Minun pitää nyt todella alkaa tehdä töitä pelikirjoittaja-urani eteen jotta pääsen muuttamaan sinne Japaniin tai Kaliforniaan: valoa kohti.