Vauvan eka leffa

Lähdettiin eilen tytön kanssa Baby Bioon. Eli äidit ja isät pääsevät vauvoineen leffaan, salissa on himmeät valot koko ajan päällä ja äänenvoimakkuus iisimpi kuin normaaleissa tykityksissä. Vaippoja voi vaihtaa kesken esityksen ja tuttipulloja lämmitellä ja imettää, kaikki samalla kun voi katsoa filkkaa.

Olipa kokemus! Aivan mahtavaa. En olisi ikinä uskonut että tapahtuma on niin suosittu mutta hyvä että on. Salillinen äitejä (tai no joo, bongasin yhden isänkin) ja miljoona eri-ikäistä vauvaa. Välillä huuto oli ihan korvia huumaava mutta mikäs siinä. Välillä tsiigailtiin leffaa rauhassa. Osa vauvoista nukkui kantokopassa, osa liinoissa, osa kelli lattialla omilla vilteillään. Kävelemään opettelivat ottivat tukea penkkirivistöistä ja jo osaavat porhalsivat valkokankaan edessä pehmustetulla tantereella ees ja taas.

Meidän pimu nukkui pitkään, sitten tuli nälkä ja oli tyytyväisenä rinnalla pitkään. Vaipanvaihdon jälkeen tissiteltiin vielä leffa loppuun - eli ei olisi voinut oikein rauhallisemmin mennä. Vähän mietitytti että raahasinko liian pientä kaveria noin isoon väkijoukkoon mutta sitten muistin olevani bakteerikammoa vastaan ja uskovani vastustuskyvyn kehittyvän normaalissa elämässä - ei ylisuojaisassa.

Tuonne menen kyllä uudestaankin. Ainoa miinuspuoli on vaan se leffavalikoima. Yleensä katson leffassa leffoja jotka hyötyvät valkokangasesityksestä jotain - eli filmejä joissa on hyvää isoa kuvaa tai efektejä jotka saavat penkit tärisemään. Draamat toimivat kotinäytöltäkin. Baby Bion leffavalikoimassa on ymmärtääkseni vain komediaa ja jokunen draama, yhtään laukausta tai nyrkiniskua on turha odottaa. Mutta en minä kauheasti valita.

Niin se eka leffa teatterissako? Sehän oli Hanksin plantun tähdittämä Terminaali mutta ei filmi tässä oleellista ollutkaan.