21.9.04

Puhumisen taito

Nyt on ollut aikaa kuunnella radiota. Menetin hermoni nuorisokanavien mainostulviin ja pönttöiivaritoimittajiin jo muutama vuosi sitten, mutta nyt radionkuunteluajan lisäännyttyä radikaalisti olen taas sortunut niitäkin kuulemaan.

Siihen olen jo tottunut että toimittajien taustatyö on näillä kanavilla aneemista, jopa olematonta. Ohjelmia on toimitettu, mutta lopputulosta ei. Ohjelma-aika täyttyy musiikista (biisivalikoimassa kahdeksan kappaletta) ja interaktiivisista osioista joihin kuuntelijat saavat soittaa ja keskustella toimittajien kanssa:

"-Tänää me kysellää et millane fiilis?!!!!111 Meillä onkin tässä eka soittaja linjalla. Kukas siällä?
-Pate.
-No Pate mikä fiilis?
-Tosi hyvä fiilis!!
-Kiitti Pate. Ja sitten seuraava soittaja."

Kun vielä toimittaja kimittää kurkkuunsa kuin eno-vainaan polkupyörä syksyllä, on nautinto pedattu. Äänenmuodostus, artikulaatio ja kyky painottaa sanoja oikein eivät ole turhia hyveitä.

Pohjanoteerauksen kuulin kuitenkin Yle X:ltä. Toimittajat käyttivät keskustelun lähtökohtana ja ainoina lähteinä nettikeskustelua "pitäisikö espoolaispojat palauttaa Yhdysvaltoihin" ja Citygirl_88:aa siteerattiin: "Ei must todellakaa pitäs". Nettikeskustelun tasoista keskustelua menen seuraamaan nettichattiin. Radiokeskusteluilta odotan kiinnostavaa rajattua aihetta, tolkullisia keskustelijoita ja haasteita kuuntelijalle. Onneksi Ylen Ykkönen on olemassa. Vaikka kyseisellä kanavalla Jeesus pelastaakin minua päivittäin, ei silti ole sen voittanutta.

0 Comments:

Post a Comment

<< Home