Äitiyslomani ensimmäinen päivä

Maanantai on pyörähtänyt käyntiin Blogosloviassa. Otteita Pamauksestani:

Äet' teki hienon työn ja listasi blogaavat äidit. Tuonne minäkin liityn kunhan saan vielä kymmenennen raskauskuuden loppuun. (Jos tämä ihmetyttää, odottele, kirjoitan raskauskuukausien laskemisesta vähän myöhemmin.)

Isosisko luki samanlaista Hesaria kuin allekirjoittanutkin. Venäjällä onnellinen geisha-koululaisnainen kysyy iloisena "kuka hallitsee ja ketä?" kun hän saa miehensä avamaan ovia ja tuomaan kukkakimppuja (kun opettelee itse "naisellisemmaksi" so. passiiviseksi ja kauniiksi). Jösses HS!

Veeralla ei helpota. Ei voi muuta todeta kuin että kestele, näin ne tapahtumat elämässä tuppaavat iskemään aina sarjatulta.

Tänään on äitiyslomani ensimmäinen päivä. Sen kunniaksi tein vanhan kunnon "köyhän naisen muuttumisleikin" Kun peilikuva tympii ja ulkona harmaus tiivistyy tämä auttaa aina: värjää ja leikkaa hiuksensa itse. Ja kun päivänkään kähertäjäkoulutusta ei ole takana, niin prosessissa on aina vähän yllätysmomenttiakin mukana, kuka peiliin sitten kaiken jälkeen ilmestyy? Toimii. Konkreettinen muistutus siitä että voi olla niin nomadi kuin haluaa. Pysyviä faktoja on kovin vähän. Sen parempaa elämänohjetta en kai osaa tällä haavaa itselleni muotoilla. Ole se joka haluat.