Dagen efteriä

Keesiäiti oli liikkeellä ilman kotituloaikaa. Vauvaelämä vaatii kuitenkin veronsa, ennen kuutta heränneenä kisakunto oli heikko ja paarustin kotiin jo ennen yhtä. Taapero oli nukahtanut yöunilleen ennen yhdeksää ilman huudon pihaustakaan ja veteli edelleen sikeitä kun palasin. Enkö olekaan korvaamaton? Hienoa!

Juttutupa oli tylsä vaihtoehto tapaamispaikasi, valitettavasti. Hehtaarihallissa intiimiä "me blogaajat"-sisäsiit- eikun sisäpiiritunnelmaa ei kunnolla syntynyt. Ehdotan että ensi kerralla varaamme yksityistilaisuuden jostain keskikokoisesta Kallion baarista. Juttutuvan hinnat olivat myös melkoiset. Erehdyin tilaamaa 24 senttiä chileläistä punkkua (ja hyvää se olikin). Lasku oli 9 euroa 80 senttiä.

Jättisalista huolimatta ihmiset olivat tavalliseen tapaansa loistavia. Skitso ja Mitti ovat aina laatuseuraa, Tira oli nasta tavata. Veeran kanssa tuli bamlattua pitkän kaavan mukaan. Sedis ei tunnistanut minua tässä tukassa, Tiina Kaarelalle selvisi että minä olin "se imetysintoilija". Sehän minä. Visukinttu sai minusta kuulemma kaljuunsa ikuisen mustelman. Mieto Marinadi oli miellyttävä uusi tuttavuus, Hinkstoonan ja Siguraattorinkin kanssa tuli vietyttyä hyvää aikaa. Töistä saapuvaa Turistia en ehtinyt kuin morjestamaan ja Heidin kanssa sovittiin vallankumous vasta ensi viikolle. Uusista tuttavuuksista mieluisinta oli tavata Kolme kertaa ikuisuus-blogin kirjoittaja jonka juttuja olen seurannut kasvavalla mielenkiinnolla jo pitemmän aikaa.

Viime yönä paras ystäväni synnytti esikoisensa. Olen liikuttuneen onnellinen ja orastavan vauvakuumeinen. Ystävät, älkää kuitenkaan tehkö hätiköityjä johtopäätöksiä, näitä kuumeita tulee ja menee.