Valois

Luin loppuun uuden Potterin. Se oli hyvä! Itkin jopa, pitkästä aikaa. Mustavalkoisuudesta kirjaa kai syytellään mutta hei, se on satukirja! Mikä satu se semmoinen tasapuolinen ja kaikkia ymmärtävä sepustus olisi? Se olisi yhtä sitkeä kuin ne minulle aikanaan luetut seitkytlukulaiset oikeaoppiset sadut joissa korostetaan joka välissä että "sehän oli vain unta! Avaruusolennot eivät oikeasti tule auttamaan meitä saasteongelmassamme, meidän ihmisten täytyy itse tehdä tästä maailmastamme parempi paikka elää". Puistatus sentään.

Kävin taas Ervastilla. Nyt ostin vain kaksi kirjaa, Leena Krohnin Unelmakuoleman ja Henning Mankellin Väärillä jäljillä. Tämä on muuten ensimmäinen Mankell jonka luen. Vielä on hetken kesä, dekkariaika.