Kesäkuussa luetut kirjat

Edellisen kuun puolivälissä sain heittää umpiteoreettiset työkirjat seinään. Uudesta vapaudestani huumaantuneena paiskin dekkareita menemään seuraavaan tahtiin:

Jonh Grisham: Partneri
Agatha Christie: Kortit pöydällä
Stephen King: Raivo
Stephen King: Pitkä marssi
Michael Dibdin: Loppusilaus
Michael Dibdin: Salaseura
Leena Krohn: 3 sokeaa miestä ja 1 näkevä

Didbdinin olen jo täällä maininnutkin, hänen sankarinsa Aurelio Zen on uusi salapoliisi-idolini. Mies, joka vuolee Parmesan-siivun, nappaa huikan hyvää punkkua ja lähtee laiskasti selvittelemään uutta juttua.

Kingin Pitkä marssi teki vaikutuksen. King teki vaikutuksen - näin voi tosiaan käydä. Minua on jo vuosia viehättänyt spektaakkelitematiikka. Vuonna 2003 ohjasin Koetilaan oman sovitukseni spektaakkeliklassikosta Ammutaanhan hevosiakin. Running man on yksi suosikkileffoistani (sekin Kingin kirjoittama, opin hiljan). Pitkä marssi iskee samaan hermoon: äärimmäinen reality-show. 100 alle 18-vuotiasta nuorta miestä marssii eteenpäin neljän mailin tuntivauhtia kunnes jäljellä on vain yksi. Hidastuvat tai jaksamattomat kilpailijat "poistetaan" eli ammutaan.

Tämän kuun ainoa järjellinen proosateos oli Krohnin käsialaa. Ehkä yritän nyt heinäkuussa saada luettua niitä kesiksi kertyviä lukemattomia klassikoitakin. Tuntematon sotilas on ikuinen kiviriippani. Aikuiset miehet puhuvat murretta ja ampuvat metsässä. Ei nappaa ei sitten millään.