Medikalisoidut allergiat

Yle Ykkösen aamussa tuli hyvä haastattelunpätkä. Suomen ja Venäjän lasten allergisuudessa on valtava ero. Siinä missä suomalaisista lapsista 25% oireilee siitepölylle, on luku Venäjällä 1-3%. Haastateltu professori pohti sitä, tulevatko Venäjän allergialuvut nousemaan kun yhteiskunta kehittyy ja kaupungistuu? Tutkijoilla oli käytössä epävirallinen asvaltti-indeksi, mitä enemmän yhteiskunnassa on asvalttia (kaupunkeja), sitä suuremmat ovat allergialuvut. Ei siis niin että ihmiset oireilevat asvaltille, mutta elintason noustessa lapset eivät enää altistu luontaisille epäpuhtauksille eivätkä näin kehitä enää vasta-aineita luonnollisiin pölyihin. Haastatellun mukaan ensimmäinen kaupunkeihin muuttamut sukupolvi ei oireile, mutta heidän lapsensa oireilevat allergisesti jo aika paljon ja näiden synnyttämä sukupolvi taas jo paljon enemmän. Haastattelu päättyi kysymykseen siitä ovatko tulevaisuudessa kaikki ihmiset yliherkkiä kaikelle luonnossa esiintyvälle pieneliöstölle (siitepöly, huonepöly) kun oma ympäristö on niin hygieeninen?

Enpä tiedä. Ehkä todella on niin ettei aikaisemmin reagoitu siite- ja muihin pölyihin nykyisessä mittakaavassa. Voisiko kysymys kuitenkin olla myös medikalisaatiosta, nk. "Safe"-ilmiöstä (kts. edempää)? Eli kun piti paiskia tehtaassa 12-tuntista päivää 6 päivää viikossa, ei ollut aikaa pohtia jokaista nenänvuotamista tai yskäkohtausta. Piti keskittyä tekemään työtä. ja käänteisesti, kun on näin paljon vapaa-aikaakuin meillä nykyihmisillä on, mahdollistaa se sen kaltaisen oman terveydentilan ja oireiston tarkkailun joka ei olisi aikaisemmin ollut mahdollista.

Safe-elokuvan kommuuni Omaheimo arvosteli seuraavasti:

Safe (1995)
O:Todd Haynes
N: Julianne Moore
Nautittavaa kameratyötä. Kubrickmaista pitkää otosta ja hidasta kameraa. Kohtaukset jäävät rohkeasti kesken. Helvetin hyvä lopetus loputtomaan sisäiseen pakoon. Elokuva on pullollaan äärimmäisen kuivaa ja raakaa huumoria ihmisten eleistä.
Juttuna kyse on tylsistyneen ihmisen psykosomaattisten ongelmien paniikinomaisesta "teologis-fasistisesta" ratkaisusta (kyse elokuvassa ei siis ole pakokaasumyrkytyksestä kuten kannessa lukee). Kliinisen toimijuudettoman yhteiskunnan näkymättömissä sisäisyyksissä kemikaaleista tulee sisäisen turvallisuudenteologian kiinnekohta, josta syntyy yksinäisten uusyhteisö keskelle erämaata . Naista jolla ei ole työtä ei kukaan tarvitse - rakkaus on perheen sidosvoima - mutta sitäkin tarjoaa vain siirtyminen tunteiden näyttämättömyyden kulttuurista pelon ja vihan kieltämisen uskontoon. Kertakaikkiaan mahtava pääte tälle kaikelle yhteiskunnasta eristäytymiselle on mahtavan hieno esine: suojamajana toimiva posliini-iglu - käänteinen vessanpönttö.
****
Musiikkina oleva Twin Peaksin ja Tangerine Dreamin matemaattinen keskikohta 10